Nov 04
Impactor

Kultaista keskitietä rakentamassa

”When we grow up and enter into our careers, we’re asked to basically make choices: You either go into the for-profit sector, or you go non-profit. You either do well, or you do good. You either give money away on a charitable basis, or you invest.”

–Jed Emerson 16.8.2011 (Blended Value)

Onneksi valinta ei ole enää niin mustavalkoinen kuin yllä olevassa lainauksessa kuvataan. Omannäköistä kultaista keskitietämme rakentamaan olemme perustaneet osuuskuntamme Impactorin. Mitä tämä kultainen keskitie sitten oikein tarkoittaa?

Yhteiskunnallinen yrittäjyys? Sosiaaliset yritykset? Kapitalismi 3.0? Vaikuttavuussijoittajat? Vastuullisuus? Triple bottom line? Blended value? Shared value? CSR, ESG ja monet muut lukemattomat lyhenteet? Voiton maksimoinnin ja hyväntekeväisyyden väliselle akselille mahtuu monta pistettä. Terminologia aiheen ympärillä on kenties vielä hankalampaa suomeksi kuin englanniksi.

Englanninkielinen termi social enterprise suomentuu kahdella tavalla:

  • Sosiaalinen yritys on lakiin perustuva kapea määritelmä, jolla tarkoitetaan yritystä, jonka työntekijöistä vähintään 30 prosenttia on vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä.
  • Yhteiskunnallinen yritys taas on laajempi termi, joka esimerkiksi Suomalaisen Työn Liiton mukaan “ratkoo liiketoiminnallaan yhteiskunnallisia tai ympäristöongelmia” ja käyttää “suurimman osan voitostaan yhteiskunnallisen tavoitteensa edistämiseen.”

Vaikkakin yllä oleva yhteiskunnallisen yrityksen määritelmä on melko osuva, emme halua Impactorissa takertua määritelmiin tai antaa niiden rajoittaa. Puhumme laajemmin vaikuttavuustoimijoista, joka kuvaa toimijan tavoittelemaa positiivista vaikutusta, muttei rajaa ulkopuolelle sen kummemmin mitään toimijaa tämän organisaatiomuodon perusteella: vaikuttavuustoimija voi olla niin yritys kuin järjestökin. Yrittäjyys voi olla myös sisäistä yrittäjyyttä (engl. intrapreneurship) olemassa olevan suurenkin organisaation sisällä, ilman että tavoitteena on perustaa omaa yritystä. Toimintamuoto valitaan sen perusteella, mikä mihinkin toimintaan sopii, sillä yhtä oikeaa ratkaisua ei ole.Tärkeintä on sosiaalinen tai ekologinen missio ja sen yhdistäminen taloudelliseen kannattavuuteen, joka mahdollistaa laajimman mahdollisen vaikuttavuuden.

Rahareikiä eli ratkottavia ongelmia riittää sen verran, että resurssien tehokas käyttö on varmistettava. Kuulostaako luotaantyöntävältä korporaatiospiikiltä? Itse tulkitsemme resurssien tehokkaan käytön maalaisjärkisiksi asioiksi, kuten työtapojen ja liiketoimintamallin kehittämiseksi, kohderyhmän tavoittavaksi markkinoinniksi ja yhteisön aktivoinniksi. Muutosta ja uudistusta tarvitaan niin laajalti, että resurssien tehokkaaseen käyttöön lukeutuu myös yhteistyö kaikkien mahdollisten sektorien välillä: yksityisellä, julkisella ja kolmannella (järjestö-)sektorilla on kaikilla toisiltaan opittavaa, ja tätä myös Impactor tavoittelee yhteisönsä rakentamisella. Voidaankin puhua ns. neljännestä sektorista, joka on kolmen edellämainitun risteämäkohta. Siinä missä yksityinen sektori on for profit eli voittoa tavoitteleva, neljäs sektori on for benefit eli ns. hyötyä tavoitteleva.

Allekirjoittanut on kerrassaan haltioissaan jo nyt erilaisten toimijoiden kanssa käydyistä keskusteluista ja kaikista auenneista ovista yhteistyön mahdollisuuksille vaikuttavuussektorin edistämisessä.

Tämän vuoden mittakaavassa jopa kesäisin marraskuisin terveisin,

Saila

 

P.S. Vaikuttavuussijoittaminen on jo todella iso asia maailmalla. Lue lisää Sitran vaikuttavuuskiihdyttämöstä seuraavasta blogistamme Jenniltä, joka osallistuu kiihdyttämöön kouluttajana.

Leave a reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *